Viikonlopun Design market meni ihan kivasti ja sain paljon ihanaa palautetta. Oli mukava huomata, että vaatteistani kiinnostui paljon suurempi kohderyhmä, kun olin edes ajatellut. Kiinnostuneita oli varhaisteineistä eläke-ikäisiin asti ja ostoksia tekivät hyvin erityyliset ihmiset. Oli myös varsin mielenkiintoista tarkkailla, mitkä vaatteista herättivät eniten kiinnostusta, ja mitkä olivat perusteita sille, että jotkin eivät menneet kaupaksi. Parhaiten tuollaisessa tapahtumassa myyvät tuotteet, jotka käyvät monenlaiselle vartalolle, ja joista saa jo henkarissa roikkuessaan selkeän kuvan. Ihmiset ovat valmiita maksamaan vaatteesta, joka jo yksinään on jollain tavalla erityinen, mutta jota voi helposti yhdistellä erilaisten juttujen kanssa. Mekot ovat siitä helppoja, että niiden kanssa ei tarvitse miettiä sopivaa ylä- tai alaosaa, vaan asu on asusteita vaille valmis.
Ihmisiä olisi tosin toivonut käymään vielä enemmän. Pitkät päivät kävivät hiljaisina hetkinä tylsiksi. Markkinointi ei ollut toiminut ihan niin hyvin, kuin olisi toivonut, josta kertoi mm. se, että paikalle tulleista ihmisistä monet eivät olleet edes tienneet tapahtumasta, vaan tulivat kamppiin ihan sattumalta. Moneen otteeseen sai kertoa mistä oikein on kyse, mutta toisaalta kerroin kyllä ihan mielelläni ja selitin, mitä tuotokseni olivat aiemmassa elämässään olleet.
Tässä vielä before ja after kuvia muutamista jutuista. Kaikista vaatteista en valitettavasti muistanut "before" kuvaa ottaa, kun niin innoissani aloin niitä saksia.
Tuo lähtökohta näyttää hameelta, mutta oli itseasiassa housuhame/haaremihousu juttu, joka oli vähän epäkäytännöllisen tiukka. Käänsin koko vaatteet ylösalaisin ja muutin jalantiet kädenteiksi sekä ompelin vyötärönauhasta kauluksen.
Kauluspaitojen uusiokäyttöä. Säilytin kaikissa mekoissa ja tunikoissa nappilistat, koska ne toimivat kivasti koristeina. En varmaan ikinä jaksaisi itse tehdä kauluspaitaa, napinläpien ompeleminen sucks, joten oli kiva kun napitukset sai valmiina. Punaisessa mekossa napit ovat takana.
Väärän muotoisesta kaula-aukosta pääsi eroon saksimalla ja kääntämällä vaatteen etupuolen taakse. Hihat meni vaihtoon myös ja sitten päälle maalia.
En valitettvasti keksinyt tuolle yläosalle mitään käyttöä, kangas ei ollut yhtään minua. Helman hyödynsin toppiin, jonka olkaimet tein rikkinäisitä henkseleistä.
Omituista kyllä en ole tällä hetkellä yhtään kyllästynyt ompeluun, vaan minun tekee kovasti mieli tehdä itselleni vaatteita. Laatikoissa odottaa mm. kasa sifonkia ja kierrätysnahka paloja, joiden kimppuun aion käydä, kunhan olen käyttänyt väsyneen ompelukoneparkani huollossa.
