Chains, paint and draping

Minun oli tarkoitus jo viime viikonloppuna kuvata ReUse Republic-mallistoani mallin päällä, mutta sääolosuhteet eivät olleet oikein suotuisat. Elättelen vieläkin toiveita, että saisin pari ulkokuvaa,saa nähdä miten käy. Näiden kuvissa näkyvien vaatteiden materiaalit ovat Gantin pikeepaidasta, Petrifunin kauluspaidasta ja Seppälän lyhythihaisesta bolerosta. Kuvitelkaa, että nuo liivin ketjut asettuu nätisti olkapäiden etupuolelle.

Yhdestä jo aiemmin esitellystä vaatteesta minulla kuitenkin on jo -ei mallinuken päällä- otettu kuva. Indiedays bloggaajat Teemu, Ida ja Oona kävivät muutama viikko sitten tutustumassa mallistojemme ensimmäisiin valmiisiin kappaleisiin ja valikoivat niistä suosikkejaan. Idan postauksen, jossa sininen mekkoni vilahtaa voit lukeä täällä.

Mutzner

Mulla on uusi asuste. Tai aika vanha. Kaiverrus kertoo näiden olevan vuodelta -72. Tilasin säärystimet varustelekasta, ne ovat Sveitsin armeijan peruja.

Testailin näitä jo innoissani eri kenkien kanssa. Menee niin saappaan päälle, kuin varrettomankin kengän kanssa. Kiilojen kanssa ei valitettavasti oikein toimii - pitää olla erillinen korko, että saa tuon jalan alta menevän remmin kivasti. 

Käytön jälkiä näkyy runsaasti, mutta ovat hitsin paksua nahkaa ja laadukasta työtä. Monet yritykset ovat jo vuosikymmeniä huonontaneet tahallaan tuotteiden laatua, jotta ihmiset saataisiin ostamaan usemammin, mutta armeijatavaraan voi sentään luottaa. Mulla on ihan sellainen olo, kuin omistaisin jonkun museoesineen!

Kokomusta tuntuu välillä ihanan rauhalliselta

kumisaappaat/viking, hame/h&m, huivi/itse tehty, paita/somewhere, lasit glitter

sukat leikkasin huonosti istuvista sukkahousuista

Maalasin. Mm. kankaita, seinää ja sormiani.

Pienenä käytännön vinkkinä kaikille kankaanpainovärejä käyttäville - jos purkista ei tule väripigmenttiä, niin ei kannata puristaa sitä väkivalloin. Sain varsin hienon väriräjähdyksen aikaiseksi, ja olisin ottanut siitä kuvankin, ellei olisi ollut niin kiire ruveta hinkkaamaan seinää taas valkoiseksi. Jotenkin luulen, että vuokranantaja ei olisi osannut arvostaa mestariteostani.. Väri ei onneksi kerennyt imeytyä muualle kuin sormiini, (toinen käytännön vinkki: kumihanskojakin vois käyttää) eikä tarvitse siis murehtia, että vuokratakuut menisivät kämpän uudelleen maalaukseen. Ja suureksi onneksi en ollut vielä nostanut käsittelyyn tulevia vaatteita pöydälle! 

Sain jotain jo aikaiseksikin ja onnistui sentään niin kuin olin suunnitellut. Jatkoa seuraa!

Sisäkengät maalien sävyyn. Teen jatkuvasti tällaisia väriyhdistelyitä alitajuisesti ja automaattisesti. Ihan naurattaa aina kun huomaan, että alushousut sopii kynsilakkaan tai sukkahousut kauppakassiin. Ei, en tee sitä tarkoituksella.

Helmat

Olen hamstrannut vuosikausia alushameita. (Lähinnä kokohameita, eli mekkoja, mutta alusmekko on niin hassu sana..) Satunnaista alusvaatekäyttöä lukuunottamatta  ne ovat päässeet päälle lähinnä yö- ja oloasuina, mutta viime aikoina olen innostunut käyttämään vaatekappaleita usein niiden alkuperäisessä tarkoituksessa, eli mekkojen ja hameiden alla.

Ja hitsit, että ne on käytännöllisiä. Tässä pari syytä miksi:

- saa helman laskeutumaan paremmin, ei takerru jalkoihin tai sukkahousuihin

- ei tarvitse arvella näkyykö päällyshameesta läpi, ohutkin alushame tuo lisää peittävyyttä

- hieman liian lyhyeen hameeseen saa lisää mittaa alushameella

- pitsihelman voi valita asuunkuuluvaksi asusteeksi

Ja tässä esimerkki. Lyhyt ja ohutta materiaalia oleva hamonen, jonka kanssa saa olla vähän varovainen, että helma pysyy kurissa. Ilman alushametta tämän kanssa on varminta pitää peittäviä sukkahousuja tai mielummin legginsejä, koska  helma saattaa huomaamatta jäädä kiinni laukkuun tai vyötärökaitaleeseen ja kankaastakin kuultaa hieman läpi. Seuraavaksi pitäisi keksiä, miten hyödyntäisin pukeutumisessa myös kauniita aluspaitoja ilman että näyttäisin siltä että olen unohtanut pukea päälleni.

Woman/Ray

Tämä asu tuli uniini. Se teki minuun ilmeisesti vaikutuksen, mutta ei mitenkään positiivisella tavalla. Mekon kuosi on tosi hieno, mutta minun on vaikea katsoa kuvaa, koska tuo hattu on niin kamala. Aragnofoobikkona minulle tulee inhottava olo, jos katson mitään hämähäkkiä muistuttavaa tai kuvaa sellaisesta. Etenkin nyt keväällä, kun koko ajan pelkään, että millon niitä pirulaisia alkaa taas ilmaantua. Uneni hämähäkki oli kuitenkin hopaa, tosi iso ja jalat täynnä timantteja. Kun se juoksi lattialla kuului hassu lilinä. Joku kysyi minulta, enkö pelkää sitä ja vastasin, että en tietenkään, sehän on koru. Ehkä alintajuntani kertoo, että minun pitäisi ostaa joku sellainen jättisormus, joita on kaupoissa jo jonkin aikaa näkynyt ?

Asu on Jean Charles de Castelbajacin ensin syksyn mallistosta, jonka inspiraation lähteenä on Man Rayn valokuvat. Tykkään kovasti suunnittelijasta, koska hänen mallistoissaan leikitään muodilla, eikä oteta sitä turhan vakavasti, mutta silti vaatteiden käytettävyys säilyy.

 

Astetta kivempi asu samalla kuosilla. Huomaa myös hieno pääkoriste!

Hattu joka pelastaa sekä huonolta naama-, että hiuspäivältä. Look on kyllä mielestäni  kokonaisuudessaan oikein onnistunut, polvipituiset saappaat + kapea mekkotakki, toimii!

kuvat: elle.fi ja elle.com

Lookbook

Tänään avautui Indiedays sivustolla uusi Lookbook osio. Lookbookissa pääsee samalla kertaa selailemaan bloggaajien asukuvia ja suomalaisten suunnittelijoiden mallistoja. Sivustolta löytyy laaja skaala vaatemerkkejä, kuten Pisto, Lumi, Ivana Helsinki, Mert Otsamo, Poola Kataryna, Riivari, Samuji, vainio.seitsonen ja Hanna Sarén. 

Indiedaysin omien bloggajien lisäksi mukaan on pyydetty muitakin bloggaajia, myös minut. Käykää toki tutustumassa lookbookkiin ja klikkailkaa sydämmiä kuville, joista tykkäätte!

Kamalan egosentristä

Nyt tulee pieni puolustuspuhe. Ajatusten herättäjänä toimi City lehdessä ollut Lahdelooks-blogin pitäjän haastattelu.

Ensinnäkin, minusta pukeutumisharrastuksen pääasiana ei ole miettiä, millaisen vaikutuksen vaatteilla antaa itsestään. Minua ainakin kiinnostaa paljon enemmän miettiä sitä,  missä vaatteissa minä viihdyn ja tunnen oloni hyväksi. Kivassa mekossa vaan on paljon parempi olo kuin vaikkapa tuulihousuissa. Minua kiinnostaa ihan itseni vuoksi millaisia alus-, yö- ja oloasuja käytän, sama pätee muihinkin vaatteisiin. Siitä huolimatta, että vaatteiden ulkonäkö on minulle tärkeä, mietin myös käytännöllisyyttä ja mukavuutta. Kyllä nykyään osataan varsin hyvin ottaa molemmat asiat huomioon, harvoin tarvitsee valita. Olen löytänyt esimerkiksi tyyliini sopivat kumisaappaat, kauneus ja käytännöllisyys samassa paketissa.

Toki on tilanteita, joissa miettii asun tarkkaan siitä näkökulmasta, että antaa itsestään tietynlaisen kuvan, mutta tällaiset pukeutumispäivät ovat aika harvinaisia. Lähinnä tulee mieleen jotkut esiintymiset, työhaastattelut jne. joissa ensivaikutelma vaan on hitsin tärkeä.Tällaisissa tilanteissa kysyn usein makutuomarilta, että näytänkö nyt riittävän rennolta tai asialliselta, vaikka yleensä en jaksa pohtia muiden vaikutelmia minusta niin tarkkaan.

Vaatteissa tärkeää minulle on fiilis joka niistä tulee, ja jossain määrin mietin fiiliksen sopivuutta tilanteeseen. Tottakai  voidaan pitä egosentrisenä sitä, että miettii itsensä ilmaisua, omia tunnelmiaan ja ajatuksiaan, mutta hyvänen aika, kenen elämä tämä oikein on? Ja kuitenkin ajallisesti oman pukeutumisen miettiminen päivittäin ei vie kovinkaan paljoa aikaa muulta toiminnalta. Se sujuu helposti siinä sivussa.

Toinen pukeutumiseensa panostaviin kohdistuva ennakkoluulo on, että arvostelisi myös muita. Eräs poikapuolinen kaveri utelikin minulta, että katsonko ensimmäisenä muiden ihmisten vaatteita ja arvioinko heitä sillä perusteella. Joo katson vaatteita ja mietin niitä, mutta en arvostele muita sen mukaan. Koitan myös olla tekemttä liian hätäisiä päätelmiä ensivaikutelman perusteella, koska tiedän, että asu voi hämätä eikä välttämättä kerro ihmisestä mitään. Ihmisarvo ei missään nimessä liity ulkonäköön. Voin haukkua jotain vaatekappaletta rumaksi ja kamalaksi, mutta samalla pitää vaatteen käyttäjää ihanana ihmisenä.  Minulle on ihan samantekevää miten läheiseni pukeutuvat. Minusta jokaisella on oikeis panostaa tai olla panostamatta pukeutumiseensa ihan niin paljon kuin haluaa.

kuvassa uudet aurinkolasit, ne on pyöreät, jee!

Picnic ja kuutamouinti

Muutamia juttuja, joita olen saanut Reuse Republic mallistoani varten valmiiksi. Aloitin ompelun melkoisen myöhässä, vasta pari viikkoa sitten, muiden kiireiden takia, mutta olen kirinyt ihan hyvää vauhtia kiinni. Mallistoni teemana on valoisat kesäyöt ja niiden kevyt tunnelma. Minusta suomen kesä on niin ihana - ei liian kuuma ja ihanaa luonto ympäröi kaupungissakin. Mallistossakin näkyy sekä urbaaneja, moderneja, että luontoa henkiviä vaatteita.

 Gantin farkuista liivi 

Mekon tein kauluspaidasta. Osa alkuperäisistä saumoista on säilytetty (mm. nappilista takana) ja osittain vaate on tehty uusiksi. Väljä linja sopii mielestäni hyvin ohueen puuvillakankaaseen.

Pitsishortsien materiaalit ovat kahden eri mekon helmoista. Hihittelin näitä tehdessä, kun tuli alushousut mieleen, mutta on nämä musta silti aika söpöt.

Jalattoman, kädettömän ja takapuolettoman mallin päällä vaatteet ei istu ihan ihanteellisesti, mutta yksityiskohdista ainakin saa aika hyvän käsityksen. On nämä sisäkuvat muutenkin vähän ankeita, tekisi jo mieli mennä kuvailemaan johonkin pihalle, mutta ei  kannata ennen kun on enemmän valmiina.

Aurinko paistoi, yhdistin punaista ja fuksiaa

vekkihame ja harmaa nahkavyö/2nd hand, sukkahousut/norlyn, kengät/vagabond, paita/jc

Talvikukat

kauluri/äidin tekemä, tunika, sukat ja sukkahousut/h&m, kengät/vagabond, paita/jc

Eilen oli tyylikriisi, identiteettikriisi ja hiuskriisipäivä, mutta onnistuin silti pukemaan asun, joka tuntui kuvaamisen arvoiselta.  Jos ei ole maailmanvalloittaja olo, on parasta turvautua sellaisiin vaatteisiin, joissa tietää viihtyvänsä. JC:n kaapupaita on melko uusi, mutta tiesin heti, että tässä on sellainen turvavaate, jonka voi vaan heittää itsensä ja maailman väliin minä päivänä tahansa ja oikeassa olin.  Valkoiset asusteet tuntuivat sopivilta ulkona vallitsevan vielä lumisen maiseman vuoksi. Tykkään noiden sukkahousujen herkkyydestä hirmuisesti, vaikka tyylini ei mitenkään erityisen romanttinen olekkaan.